Welcome!

Welcome!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toko. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. helmikuuta 2015

Ei toista samanmoista!

Treeniliiviä, nimittäin.
Ostin kirppikseltä itselleni haavelemani berra-merkkisen treeniliivin nuihin koirahommiin
 ja koska kirppislöydöstä oli kyse, ostopäätöksen sai aikaan hinta,
 kolmasosa kaupan hinnasta (ovh. n. 80e) ja oli vielä ihan uuden veroinen!
 Joten, ei haitannut se, että se oli vähän iso,
vähän turhan hempeän värinen, mutta silti just hyvä.
 
 
Sillä minähän teen siitä juuri mieleisen, eikä tarvittu muutako hieman ompelukonetta ja kangastussi! Ja kiva tuli, vielä siinä on vähän varaa piirrustella jos tulee lisää inspiraatioita :) Vähän tuli sellanen fiilis tuosta tussista, että saatan jotain muutaki vielä koristella sillä... Ehkäpä :) Olen joskus lapsena ollut innokas piirtäjä, mutta vuosikausiin ei ole tullut sitäkään harrastettua.
 

Takaosasta tuli hyvinkin monenmoinen sekamelska, kauempaa ei yksityiskohdista saa selvää, mutta lähemmin kun tarkastelee löytyy sydämiä ja tassuja, pitsimäisiä kuviointeja ja tähtiä, vähintään viisi ;) Raitaa ja ruutua, vähän tuollaista henna-tatuointi henkeä.
 

Etuosa on (ainakin vielä) hyvin yksinkertainen, siitä löytyy Lilin nimi ja syntymäaika, sekä vähän  pientä koristusta oltapäältä. Toisessa rinnuksessa on gordoninsetteri siluettikuva.

Ihanaa viikonloppua!
 
 
-Suvi-

perjantai 23. tammikuuta 2015

Liikuntarajoitteisten toimintakeskuksesta päivää!

Kuten otsikko kertoo, meillä on ollu vähän vaikeeta. Viime kerralla kerroinkin meidän koirien leikkauksista ja nekään ei sitten mennyt ihan niinku Strömsössä konsanaan... Milan kanssa on kolmesti ravattu lääkärissä, on ollut vatsa sekaisin, turvotusta ja tulehdusta. Toinen antibioottikuuri on menossa, toivottavasti nyt paranee, tuo "pönttökin" on sillä ollut päässä jo kolme viikkoa suunnitellun 10 päivän sijaan.. Voi ressukkaa :( Sielua särkee kun toinen on niin reppana eikä sille voi edes selittää että miksi näin tehdään.

 
 Lili sensijaan toipui vallan mainiosti ja oli jo parin päivän päästä sitä mieltä että on aivan kunnossa ja voisi riehua ja retkuta juuri niinkuin ennenkin. No se 10 päivää jouduttiin köpöttelemään pikkulenkkejä hihnassa ja siitä pikkuhiljaa päästiin sitten treenailemaan ja lenkkeilemään vähän enemmän. Tämä viikko on tehty TOKOsulkeisia joka päivä kun viikon päästä olisi ensimmäinen koe, epävirallinen tosin, mutta siitä on hyvä aloittaa niin nähdään mihin ne rahkeet riittää :)

 
 
No mutta ei siinä vielä kaikki rajoittuneisuus mitä meidän kylästä löytyy, itsellä on lonkka vaivannut joulusta asti. Kuullostaa kunnon vanhainkodin meiningiltä ;) Aluksi se kiukutteli hieman aamupäivisin ja ajattelin että kevyellä liikunnalla ja kunnon venyttelyillä se siitä menee ohi. No ei mennyt. Ensimmäinen lääkärireissu tuotti hoidoksi lääkekuurin. Se auttoi niin kauan kunnes loppui.
Kävin uudelleen lääkärissä ja nyt asiaa alettiin viemään eteenpäin, helmikuun alussa on sitten jos jonkinmoisia lisätutkimuksia. Tällähetkellä meininki on sitä että heräilen joka yö aamuyöstä siihen kun jalkaa on levossa alkanut särkeä ja heräämisaikaan mennessä särky on jo niin kamalaa ettei meinaa sängystä päästä ylös. Päivän mittaan se hieman helpottaa ja tarvittaessa lääkkeillä sen saa hieman kuriin. Voi helmikuu tule jo! Ratsastaminenkin on nyt kielletty niin kauan että tiedetään mikä siellä on, ja lenkille voi mennä jos kärsii, eli koirat juoksee irrallaan ja minä linkutan perässä :D
 
Nyt kun liikunta on hieman rajoittunutta ja pakkastakin on ollut lähemmäs 100 astetta, ollaan puuhasteltu sisäll kaikenmoista. Olohuone sai uuden sohvapöydän, joka on tapojemme mukaisesti tehty itse työmaan jämäpuista. Olohuone on muuttanut muotoaan tämän talven aikana kyllä aika radikaalisti, pientä hienosäätöä tosin siihen on ehkä vielä luvassä ;)
 
 
Lisäsi olemme pitäneet leivontapäivää, siivouspäivää, maalauspäivää, lepopäivää ja vaikka minkälaista haahuilupäivää. Töihin ehkä hieman mieli alkaisi halajamaan, mutta se haaveilu on ehkä hieman turhaa tässä terveystilanteessa. Pitäisi jokin ryhti saada tähän arkeen, päivät vai lipuu ohi ja tuntuu että vaikka kokoajan jotakin touhuilee niin ei saa mitään aikaiseksi.
 
 
Työhuoneen liitutauluseinään taiteilin yks päivä tuollaisen viikkopäivyrin johon voi pistää ylös jotain muistettavaa. Sinne tulee lattia viikonloppuna! Sitten pääsen sisustelemaan sen valmiiksi :)
 
Me jatketaan täällä särkylääkkeiden voimalla ja odotellaan parempivointista huomista! Hiihtämäänkin pitäisi päästä!
 
-Suvi-

maanantai 27. lokakuuta 2014

Koiruuksia tuutin täydeltä

Viikonloppuna pidimme meidän "koiraporukan" syyskokouksen ja syyspäivän, käytiin syömässä, keilaamassa ja kokoustettiin. Suunniteltiin uusia koulutuksia, leirejä ja kokeiden pitämisiä. 



Onnistuin työntämään itseni taas sellaisiin hommiin, että vähän oikein etukäteen jännittää! Lupauduin järjestämään ensi kevääksi meidän paikkakunnalle BH-kokeen, eli koirien käyttäytymiskokeen. Meidän seurassa on useampia koirakoita joiden pitäisi tuo koe suorittaa, koska se vaaditaan ennen kuin voi osallistua palveluskoirien muihin koelajeihin. Nyt on siis mahtava tilaisuus heille päästä omalla paikkakunnalla suorittamaan tuo koe. 


Noh, mukavaltahan tuo kuullostaa, mutta ainut mihin en itse kiinnittänyt kauheasti huomiota oli se, ettei minulla ole oikeastaan minkäänlaista käsitystä siitä miten tuollainen koe järjestetään, lisäksi lupauduin treenaamaan yhden kaverini koiran tuohon kokeeseen ja osallistumaan sen koiran kanssa. Juu, ei muutaki tulta päin vain, ei se niin vaikeaa voi olla... Eihän? :D Aamulla vierähti useampi tunti palveluskoiraliiton nettisivuilla lukemassa kaikkia ohjeita ja sääntöjä, tutustumassa hakemuksiin jne.. Onneks mulla on asiantunteva tukiverkosto puhelinsoiton päässä!


Nämä kuvat on mun omista koiruuksista, joiden sielunelämä on vahvasti järkkynyt kun mami on ollut kaiket päivät kotona ja pitänyt treenata kaikenmaaliman hömpötyksiä joka päivä. Tänäänkin lenkin ja treenien jälkeen on möngitty tyynyjen sekaan sohvalle kuorsaamaan, on pikkukoirilla niin rankka elämä ;)



Oikeasti kyllä innolla odotan tulevia koirajuttuja, pääsen treenaamaan belgianpaimenkoiraa, joka on tyyliltään hyvin erilainen kun nuo omat koirat. Oman koiran kanssa on tammikuussa eka möllitoko-koe (eli epävirallinen tottelevaisuuskoe) 
Ja jospa sitä pääsis ensi vuoden puolella niihin virallisiinkin kokeisiin :) Ja sitten kun on yhdet kokeet järjestänyt ni seuraavalla kerralla tietää miten se toimii.

Märästä ja koleasta säästä huolimatta pirteää viikon alkua! 

-Suvi-