Vähän freesimpi

Vessa, se on nyt freesimpi.

 Vaatihan se taas hieman vääntöä ja väkertämistä mutta valmiiksi saatiin!

 

 

Vanha toiletti oli aikansa elänyt, perus 90-luvun beigeä ja puunväristä kalustetta. Koska halusimme remontista helpon, pohjustimme vanhat laatat "praimerilla" jonka ansiosta vanhojen laattojen päälle voin tehdä tasoituksia ja laatoittaa uudelleen. Tai kuten meillä seinien yläosat tasoitettiin ensin saneerauslaastilla ja sitten vielä hienommilla pintatasoitteilla ja tapetoitiin. (Vinkkinä vaan, että jos ei himota alkaa paukuttaa vanhoja laattoja irti)

 

 

Lattiaan valittiin pukkilan mallistosta 6-kulmainen natura laatta. Rakastan sitä! Ja seiniin ihan simppeliä valkoista, yläosaan vähän pitsiä tapetin muodossa.

 

 

Pöytätaso ja hyllyt on liimapuulevyä, joka on öljytty likaa ja vettä hylkiväksi. Peili taisi löytyä jyskistä ja verhon tuunailin h&m:ltä tilaamistani sivuverhoista. Pöytäkannen alle on kiinnitetty ihan tavallinen verhotanko, johon menee sellaset klipsit.

 

 

Tuntuu että tilakin on nyt enemmän kuin ennen!
 

 

Kun hanget vielä kantaa, käytiin Milan kanssa keräämässä pajunkissoja tuomaan kevättä kotiin :)
 

 

 

Ihanaa viikonloppua!

 

-Suvi-

Pinnatuolit

Viimekesänä myytiin meidän vanha mummolantalo, talo oli ollut tyhjillään jo reilun vuoden ja kaikki tavarat oli siellä suurinpiirtein niillä paikoilla mihin ne oli jääneet kun mummu muutti palvelutaloon kirkolle. Kävimme ennen myyntiä tonkimassa vanhoja tavaroita, sovimme porukalla että jokainen ottakoon mitä tahtoo ja loput viedään kaatopaikalle. Ja voi miten paljon kaikkea roinaa sinne olikaan kerääntynyt :( Vanhoja kirjoja, petivaatteita, patjoja.. Mutta oli siellä seassa muutama helmi, ja meille noista helmistä muutti ruokaryhmä, pinnatuolit ja pyöreä pöytä.
 

 

Myrkynvihreät kalusteet eivät tosin sellaisenaan meitä ihastuttaneet, mutta kun itse tekeviä ihmisiä ollaan, otin kalusteet kauniiseen käsittelyyni ja niistä tuli vaalean harmaat.

 

 

Sijoituspaikkana niille on suunniteltu kuisti, tosin ne on niin kauniit että tekisi mieleni raahata ne keittiöön! Mutta kuistilla ne nyt olkoon, ja nyt malttamattomana odotellaan että kevät meille saapuu että saadaan kuisti maalattua sisältä niin aletaan päästä siihen ihanaan maalaiskuisti-tunnelmaan mitä halajan.

 

 

Tämä ja seuraava viikko onkin meille hyvin mielenkiintoinen, kun isännän siskon koirat on meillä hoitolapsina, sellaiset mustat, karhun näköiset ja vasikan kokoiset :) Meidän tytöt ei tosin aivan välittömästi olleet kovin innoissaan tästä järjestelystä, mutta en usko että ne jaksaa kovin montaa päivää mököttää.

 

Reipasta viikkoa! 

-Suvi-

Liikuntarajoitteisten toimintakeskuksesta päivää!

Kuten otsikko kertoo, meillä on ollu vähän vaikeeta. Viime kerralla kerroinkin meidän koirien leikkauksista ja nekään ei sitten mennyt ihan niinku Strömsössä konsanaan... Milan kanssa on kolmesti ravattu lääkärissä, on ollut vatsa sekaisin, turvotusta ja tulehdusta. Toinen antibioottikuuri on menossa, toivottavasti nyt paranee, tuo "pönttökin" on sillä ollut päässä jo kolme viikkoa suunnitellun 10 päivän sijaan.. Voi ressukkaa :( Sielua särkee kun toinen on niin reppana eikä sille voi edes selittää että miksi näin tehdään.

 

 Lili sensijaan toipui vallan mainiosti ja oli jo parin päivän päästä sitä mieltä että on aivan kunnossa ja voisi riehua ja retkuta juuri niinkuin ennenkin. No se 10 päivää jouduttiin köpöttelemään pikkulenkkejä hihnassa ja siitä pikkuhiljaa päästiin sitten treenailemaan ja lenkkeilemään vähän enemmän. Tämä viikko on tehty TOKOsulkeisia joka päivä kun viikon päästä olisi ensimmäinen koe, epävirallinen tosin, mutta siitä on hyvä aloittaa niin nähdään mihin ne rahkeet riittää :)

 

 

No mutta ei siinä vielä kaikki rajoittuneisuus mitä meidän kylästä löytyy, itsellä on lonkka vaivannut joulusta asti. Kuullostaa kunnon vanhainkodin meiningiltä ;) Aluksi se kiukutteli hieman aamupäivisin ja ajattelin että kevyellä liikunnalla ja kunnon venyttelyillä se siitä menee ohi. No ei mennyt. Ensimmäinen lääkärireissu tuotti hoidoksi lääkekuurin. Se auttoi niin kauan kunnes loppui.

Kävin uudelleen lääkärissä ja nyt asiaa alettiin viemään eteenpäin, helmikuun alussa on sitten jos jonkinmoisia lisätutkimuksia. Tällähetkellä meininki on sitä että heräilen joka yö aamuyöstä siihen kun jalkaa on levossa alkanut särkeä ja heräämisaikaan mennessä särky on jo niin kamalaa ettei meinaa sängystä päästä ylös. Päivän mittaan se hieman helpottaa ja tarvittaessa lääkkeillä sen saa hieman kuriin. Voi helmikuu tule jo! Ratsastaminenkin on nyt kielletty niin kauan että tiedetään mikä siellä on, ja lenkille voi mennä jos kärsii, eli koirat juoksee irrallaan ja minä linkutan perässä :D

 

Nyt kun liikunta on hieman rajoittunutta ja pakkastakin on ollut lähemmäs 100 astetta, ollaan puuhasteltu sisäll kaikenmoista. Olohuone sai uuden sohvapöydän, joka on tapojemme mukaisesti tehty itse työmaan jämäpuista. Olohuone on muuttanut muotoaan tämän talven aikana kyllä aika radikaalisti, pientä hienosäätöä tosin siihen on ehkä vielä luvassä ;)

 

 

Lisäsi olemme pitäneet leivontapäivää, siivouspäivää, maalauspäivää, lepopäivää ja vaikka minkälaista haahuilupäivää. Töihin ehkä hieman mieli alkaisi halajamaan, mutta se haaveilu on ehkä hieman turhaa tässä terveystilanteessa. Pitäisi jokin ryhti saada tähän arkeen, päivät vai lipuu ohi ja tuntuu että vaikka kokoajan jotakin touhuilee niin ei saa mitään aikaiseksi.

 

 

Työhuoneen liitutauluseinään taiteilin yks päivä tuollaisen viikkopäivyrin johon voi pistää ylös jotain muistettavaa. Sinne tulee lattia viikonloppuna! Sitten pääsen sisustelemaan sen valmiiksi :)

 

Me jatketaan täällä särkylääkkeiden voimalla ja odotellaan parempivointista huomista! Hiihtämäänkin pitäisi päästä!

 

-Suvi-

Alkukesä Yläkylällä

Hei vaan! Hengissä ollaan vaikka täällä ei ole liikehdintää näkynyt. Luen itse blogeja edelleen ja pidän niistä suunnattoman paljon! On mukava lukea hyvin tehtyjä blogeja ja etenkin kun tietää miten ison vaivan niiden pitäjät näkee bloginsa eteen.

Mutta mitäpä tänne, kevät meni hurjaa vauhtia, kesä tuli täysin yllättäen! Kaikkialla on niin ihanan vehreää, tuoksut on mitä huumaavampia ja hyviä ilmojakin on ollut paljon.

Koirien kanssa elämä on sujunut lupsakasti, vähän treenaten ja välillä hellepäivistä uimalla nauttien. Lilin kanssa treenataan tokoa, ja ehkä ollaan hieman edistyttykin, mutta ei meistä vielä syksyllä kokeeseen ole :D Milan kanssa lopetin tokossa käynnin, koska vanhalla rouvalla tuntuu olevan motivaatio-ongelmia, joten keskitymme tekemään vaan erilaisia hassuttelu temppuja, ilman vakavaa puurtamista. 

Pihaa on myllätty melko huolella. Viimevuonna tekemättömäksi jäänyt kasvimaa on nyt valmis, tosin aika pienellä valikoimalla vielä, peruna, porkkana, salaatti, herne ja mausteita; oregano, minttu ja lipstikka.

Suurena haasteena tässäkin on koirat, pitäisi olla kunnon aidat etteivät pääsis tallomaan kylvöjä. Saa nähdä nouseeko sieltä mitään, on sen verran tassun jälkiä porkkanapenkissäkin :D

Mansikat saivat ensikodikseen puunrungot terassin reunalla, täytyy laittaa ne syksyllä kasvimaan reunaan talvehtimaan.

Kukkapenkkejä on myllätty pitkin pihaa. Haasteita pihan suunnitteluun tuo monen monet kannot, joita piha on täynnä, enkä oikein keksi miten niitä voisi hyödyntää. Ne on pitkin pihaa, siellä täällä, eikä jokaisen juureen voi jotain istuttaa tai laittaa kukkapurkkia päälle. Vai voiko? 

Sitten se terde. Haaveilimme siitä jo viimekesänä ja nyt saimme sen vihdoin valmiiksi. Pari viikkoa sitten se täydentyi vielä tuolla seinämällä, jonka mieheni askarteli mökin vanhoista väliovista. Nuo harmaantuneet pystyparrut on myös mökiltä, kuistista jonka lumikuorma oli kaatanut viimetalvena.

Kivet tuohon ympärille on roudattu naapurin pellosta. Tämä mäenpäälinen, missä asumme on mielestäni ehkä maailman kivisin paikka. Tuo pientä lisämaustetta kukkapenkin tekoonkin ku ihan sama mihin lapionsa lyö, ni kiviähän sieltä löytyy. 

Kuistilla on kasvamassa myös chiliä, sain taimia rakkaalta ystävältäni, joka oli itse viimekesäisistä chileistä tallettanut siemeniä ja kasvattanut taimet. Saa nähdä tuottavatko ne satoa.

Kesä kuluu Yläkylällä leppoisasti, alkuviikon olemme koirain kanssa kolmestaan ja loppuviikolla talossa on myös isäntä paikalla, mikä on ihan parasta! Vielä neljä kuukautta reissutöitä.. Toivottavasti sitten ilmenee jotain parempaa tekemistä Keski-Suomesta! :D 

Ollaan kuulolla! 

-Suvi-

Itse kun tekee ni saa sellasen ku sattuu tulemaan..

Kuten olen ehkä joskus maininnut, teemme mielellämme itse juttuja, pieniä nikkarointeja ja ompeluja. Yritän myös virkata ja kutoa, mutta se tarvitsisi treeniä kovin paljon, eikä aikaa ole tarpeeksi.

Isäntä sen sijaan on näppärä käsistään ja minullakin maalisuti pysyy näpeissä. Kodistamme löytyykin itse tehtynä muutamia tavaroita, vai olisiko ne huonekaluja?

Naulakko tehtiin minun vanhan tv-tason puisesta pöytälevystä. Piirsin paperille kaavan tuosta sivuosan kaaresta ja isäntä leikkeli palat kuviosahalla. Levyjen reunoja on vuoltu jotta saatiin aikaan vähän rosoisempi lopputulos. Koukutkin on vanhasta naulakosta jonka edelliset asukkaat olivat jättäneet tänne meille. Vähän maalia pintaan ja avot! Kori on löytynyt Jyväskylän minimanista.

Tämäkin on todellista kierrätystä, sen on veljeni tehnyt meille tupari lahjaksi. Luulen että nuo heinäseipäät ovat melkoisen elämäntehtävän jo ennen kenkätelineeksi päätymistään :)

Ahtaiden kulkuväylien kenkätelineeksi isäntä suunnitteli tällaisen. Tämäkin yksilö on jostain työmaan ylijäämä puista tehty. Äärimmäisen asiansa ajava vehje, viehän se jonkin verran vähemmän tilaa kuin tavallinen teline!

Puulaatikko on meillä erittäin käytetty laite. Talomme lämpiää kokonaan puilla, käyttövettä myöten, joten puita roudataan ees, taas, uuniin, kattilaan, saunaan... Ylijäämä panelit tuli tarpeeseen ku keittiöön tarvittiin mittatilaus-puuloota. 

Onnea on oma näppärä kirvesmies! ;)

-Suvi-