Mysliä talviaamuihin

Se tuli sittenkin! Sitä on odotettu ja odotettu.. 

Pesty rapaisia koiria ja taas odotettu.. 

Nimittäin talvea.

 Tänään meidän maisemat tervehtivät kotiin tulijaa 

pitkästä aikaa auringon viimeisillä säteillä väritettynä 

ja kirpeällä pakkasella. Jes! Jospa se raparalli olisi nyt hetkeksi ohi.

Olen ollut jo useamman vuoden ollut vannoutunut aamupuuron syöjä. 

Syön yleensä puuron kanssa raejuustoa, hedelmiä, marjoja

 tai mitä milloinkin keksin sinne laittaa. Välillä se kuitenkin tökkii.

 Ja nyt tökkii. Joten piti keksiä jotain muuta. 

Kaupan mysleissä ja jogurteissa on niin paljon sokeria, että olen kieltänyt itseltäni niiden syömisen. Mutta koska pidän tuosta yhdistelmästä, ajattelin tehdä mysliä itse, vähän pienemmällä sokerimäärällä. 

Minun myslini sisältää:

n. 3dl kaurahiutaleita

n. 2dl erilaisia pähkinöitä rouhittuna

auringonkukan siemeniä

pellavan siemeniä

3 rkl hunajaa

2 rkl öljyä

rusinoita

kuivattuja karpaloita

Sekoitetaan aineet kulhossa 

(rusinoita ja karpaloita lukuunottamatta)

Leväytetään uunipellille ja paahdetaan 175 asteessa n. 10-15 min

Muista käännellä välillä, reunoilta palaa herkästi!

Hieman jäähtyneenä sekoitetaan joukkoon karpalot ja rusinat.

 Mukaan voi laittaa maun mukaan muitakin kuivattuja hedelmiä ja siemeniä. 

Mulle mysli maistuu jogurtin, rahkan tai viilin kanssa. Tätä herkuttelen kreikkalaisen jogurtin kanssa, joka on kohtuullisen vähä sokerista.

Mmmmm.. Rouskis nam!

Ihania talvipäiviä! 

-Suvi-

Perjantai-illan näpräilyä

Perjantai-illan ratoksi näpräsin itselleni rannekorun 

kunnon DIY-toisen-roska-toisen-aarre-henkisesti. Käsivarret maalissa.

Tarvikkeet tähän oli kaksi satiininauhaa ja tölkin avausnipsuja 

(mikähän mahtaa niidenkin oikea nimi olla..?) 

Pinkit nauhat irroitin Victorias Secretin pussukasta, jossa siskoni toi mulle joulun aikaan tuliaisia Bangkokista. Ja noita tölkkinipsuja nitkutin irti pikku pakkasen siivittämänä liiterissä, metallinkeräystä odottavista pantittomista tölkeistä.

Tuota nauhan kieputussysteemiä on erittäin vaikeaa selittää. Toivottavasti kuvista saa jonkinlaisen käsityksen. Kokeilemalla itse järkeilin siihen jonkinlaisen systeemin :)

(Täällä saattaa asia valjeta paremmin https://www.facebook.com/photo.php?fbid=796858733673937&set=a.575684722458007.144143.575682999124846&type=1&theater)

Liimailin koristeeksi vielä pikku dimangeja.

Nyt täytyy mennä kaivelee kaappeja, josko löytyisi erivärisiä satiini nauhoja vielä... ;)

-Suvi-

Nelijalkaiset sielunhoitajat

Olen ollut koko viikon aivan loppu. Puhki ja poikki.

Joka puolella harmautta, sumua ja märkää. Vettä sataa ja väsyttää.

Tänään tulin töistä kotiin lopen uupuneena ja viimeisillä voimillani raahasin itseni tallille. 

Tunnin ratsastuksen ja muun puuhastelun jälkeen lähdin ajamaan kotiin ja tajusin, etten ollut tuona aikana ehkä sekuntiakaan miettinyt mitään ylimääräistä, ei väsymystä, ei stressiä, ei edes sitä harmaata ankeutta. Pelkkä valaistu kenttä ja hevonen. Olo on kuin uudestisyntynyt.

Sellaista turpaterapiaa. Ihanaa viikonloppua!

-Suvi-

Itse kun tekee ni saa sellasen ku sattuu tulemaan..

Kuten olen ehkä joskus maininnut, teemme mielellämme itse juttuja, pieniä nikkarointeja ja ompeluja. Yritän myös virkata ja kutoa, mutta se tarvitsisi treeniä kovin paljon, eikä aikaa ole tarpeeksi.

Isäntä sen sijaan on näppärä käsistään ja minullakin maalisuti pysyy näpeissä. Kodistamme löytyykin itse tehtynä muutamia tavaroita, vai olisiko ne huonekaluja?

Naulakko tehtiin minun vanhan tv-tason puisesta pöytälevystä. Piirsin paperille kaavan tuosta sivuosan kaaresta ja isäntä leikkeli palat kuviosahalla. Levyjen reunoja on vuoltu jotta saatiin aikaan vähän rosoisempi lopputulos. Koukutkin on vanhasta naulakosta jonka edelliset asukkaat olivat jättäneet tänne meille. Vähän maalia pintaan ja avot! Kori on löytynyt Jyväskylän minimanista.

Tämäkin on todellista kierrätystä, sen on veljeni tehnyt meille tupari lahjaksi. Luulen että nuo heinäseipäät ovat melkoisen elämäntehtävän jo ennen kenkätelineeksi päätymistään :)

Ahtaiden kulkuväylien kenkätelineeksi isäntä suunnitteli tällaisen. Tämäkin yksilö on jostain työmaan ylijäämä puista tehty. Äärimmäisen asiansa ajava vehje, viehän se jonkin verran vähemmän tilaa kuin tavallinen teline!

Puulaatikko on meillä erittäin käytetty laite. Talomme lämpiää kokonaan puilla, käyttövettä myöten, joten puita roudataan ees, taas, uuniin, kattilaan, saunaan... Ylijäämä panelit tuli tarpeeseen ku keittiöön tarvittiin mittatilaus-puuloota. 

Onnea on oma näppärä kirvesmies! ;)

-Suvi-

Talosta koti, osa 2

Talostamme remontoitiin suurin osa ennen kuin muutimme sinne.
Meillä on 3 makkaria, joista remontoitiin yksi.
 Syksyn aikana olemme remontoineet toisenkin ja
kevään aikana olisi tarkoitus vielä sitten se viimenen.
Remonttia vaille jäi myös kaksi vessaa, kuisti ja pukuhuone.
 Sekä kodarin ja kuraeteisen lattiat. Nuo lattiat varmaan maalaan, kunhan saan inspiraation siihen ja kysästyä joltain kollegalta mitä maalia siihen kannattaisi läträtä.
Arvelen että tuo lattialämmitys esimerkiksi saattaa vaikuttaa maalin kestoon.

Seinien sävy on Tikkurilan värikartasta, M499 Mantteli.
Se on melko tumma, joo, mutta vaikka aluksi sitä hieman arkailin tyyliin "Eihän meille nyt tuommoisia seiniä voida laittaa! Kaikki menee ihan pilalle! Tästä tulee joku kauhea satanisti luola!" mies piti pintansa ja hyvä siitä silti tuli. Ihan nätti on, eikä liian synkkä! :)
Jälkeenpäin olen myös tapetoinut makkareissa.

Vierashuoneesta

Vierashuone

Makuuhuone

Kylppäri ja sauna jouduttiin räjäyttämään kokonaan uusiksi. Kylpyhuoneen seinät oli halkeilleet ja siihen oli löydyttävä syy, joka miehelläni oli kyllä jo lähes varmaksi arvattuna ennenkuin yhtäkään laattaa oli irroitettu. Kylppärin ulkoseinä oli muurattu harkoista ja se ulottui kiinni kattorakenteisiin asti ja kun talo on kohdannut ensimmäisen talvensa, oli katolle kertynyt lumikuorma painanut seinää ja laatat oli halkeilleet. Nyt siellä on uudet laatat ja katollekkin on järjestetty elämisvaraa :)

Sauna on mieheni disainia, kelopuu lankuista väsätyt lauteet ja katto, mustaa hirsipaneelia seinät, ja kiukaan taakse asennettiin tuommoista luonnonkiveä, en oikeen tiiä mikä tuollasen kiven oikea nimi on?

Isännän askartelut, penkki ja puukori

Vessoille tosiaan pitäisi keksiä jotain.. Vaihtoehtoja on niiiin paljon, että en oikeen tiedä mikä olisi hyvä.. Jospa se ajatus kirkastuisi siihen mennessä kun on aika alkaa laattoja repimään alas :)

-Suvi-

Projekti: talosta koti osa 1.

Viime huhtikuussa ostimme itsellemme 140 neliötä remontoitavaa, muutaman tuhat neliötä pihaa hoidettavaksi, sekä hiljaisuutta, rauhaa, ripaus maalaisidylliä ja hemmetinmoisen työmatkan! :D

Meillä remontti tehtiin omin hartiavoimin, sillä ammattitaitoa siihen löytyy omasta takaa, minä olen ammatiltani maalari ja mieheni kirvesmies.

Talo on 20-vuotta vanha, joten pintojen uusiminen riitti. Olohuoneesta osittain purettiin yksi väliseinä, alaosa jätettiin tilanjakajaksi keittön ja olohuoneen väliin.

Sitten vähän väriä pintaan. Tulisijat ja katot saivat valkoisen värin ja muilta seiniltä poistettiin tapetit ja ne maalattiin harmaiksi. Harmaan sävystä käytiin melkoiset taistot, mutta loppupeleissä väri on kyllä miellyttänyt molempia.

Lattiaan asennettiin laminaatti, harmaan sävyinen sekin. 

Kaikki listat on valkoisia ja melko leveitä. 

Keittiön kaapit oli kohtuu hyvässä kunnossa, 

joten sinne vaihdettiin tasot sekä välitilan laatoitukset.

Keittiötä ennen remppaa

Ja remontoituna.

Tästä remontti levisi makkareihin, kylppäriin ja saunaan. Siitä lisää myöhemmin.. :)

-Suvi-

Aloitetaas

Näin vuoden ensimmäisenä päivänä on hyvä hetki

 julkaista blogin ensimmäinen postaus. 

Aluksi haluan kertoa jotain itsestäni ja motiiveistani. 

Olen siis vajaa kolmekymppinen nainen,

 joka viime keväänä kuukauden remonttipuristuksen

 päätteeksi pakkasi miehensä kanssa kaupunkikaksion

 sisällön pahvilaatikoihin ja muutti maalle. 

Mukana muutti myös kaksi vilkasta ja vauhdikasta koiraa.

 Luulen että niiden sielunelämää tämä muutto on erityisesti hyväillyt :D 

Toki myös meidän ihmisten, alun pienoisen kulttuurishokin jälkeen..

Muuttopäivän poseeraus

Sitten tästä bloggaamisesta. 

Luin ensimmäisiä kertoja blogeja joskus vajaa pari vuotta sitten.

 (Kyllä, olen elänyt vähän pimennossa)

Minulle on vakiintunut muutamia blogeja, joita seuraan aktiivisesti. 

Nämä blogit ovat antaneet minulle niin paljon hyvää mieltä,

 inspiraatiota ja innostanut sellaisten asioiden ääreen joita ei tullut kaupungissa asuessa harrastettua,

 että jossain vaiheessa heräsi ajatus omasta blogista. 

Ja tässä tämä nyt on! Toivottavasti voin tuottaa 

jollekkin lukijalle edes hippusen samanlaista hyvää mieltä 

kuin itse olen lukemistani blogeista saanut.

Luulen, että homma lähtee käyntiin sillä meidän rempalla, 

joka tehtiin viimevuoden huhtikuun aikana.

P.S. En omista "kunnollista" kameraa, joten antakaa anteeksi kuvien laatu. 

Ehkä asiaan tulee vielä joskus muutos :)

-Suvi-