Yläkylän tuuliviiri: Lempipaikka

maanantai 3. helmikuuta 2014

Lempipaikka

Sain haasteen Markanpilkkuja blogista, kiitos vain Myylle :)

Haaste on yksinkertainen, esitellään lukijoille oman kodin lempipaikka.

Jouduin itse miettimään tuota paikkaa hieman. Rakastan kodissamme monia paikkoja erilaisista syistä. Oma sänky on tietenkin parhaita paikkoja, ja koska yleensä siellä ehtii viettää aikaa liian vähän, nousee sen arvo entisestään. Sohva on jees, katsomme paljon leffoja, joten sille on käyttöä ja se on myös paikka, jossa pötköttelemme koirien kanssa, koska sänkyyn ne eivät saa tulla.

Toki lempipaikka voisi olla jokin erillinen huone, mutta minun lempipaikkani on meidän keittiön puusohva.

Puusohva on meillä keittiössä, siitä näkee olohuoneeseen ja eteiseen. Tykkään istuskella tässä, koska talvisin siinä on lämmin kun leivinuuni on lämmitetty, ja siitä näkee telkkarin, koska isännällä on välillä (aina) tapana telkkaa katsoissaan vähän väliä hihkua "kato, kato! Kuulitko?" Tästä on sitten kätevä vilkaista sinnepäin ku siellä jotain mielenkiintoista sattuu olemaan :)

Tykkään siitä myös siksi, että siihen istutetaan rakkaita ystäviä siksi aikaa

kun itse laittaa vaikka kahvia tippumaan.

Tätäkin postausta teen juuri tuolla nimeomaisella paikalla, telkkarissa menee salkkarit, niitä voi toisella korvalla kuunnella ja koirat tuhisee jalkopäässä, leivinuuni on lämmin. On se vaan hyvä paikka.

Sohvalla on myös historia, se ei suinkaan ole meille lähimmästä huonekaluliikkeestä muuttanut, vaan mökiltä, joka on isännän mummon ja papan entinen talo, pieni, hirsinen ja ihanasti harmaantunut. Sohva on ostettu tuolle mökille joskus 40-luvulla. Tarkkaa vuosilukua ei tainnut alkuperäinen ostajakaan enää muistaa kun siitä oli puhetta. Sohva on kuulemma alunperin ollut jonkin sortin vihreä, meille se tuli punaisena ja vaikka oli melko ihastuttava myös siltään, se maalattiin valkoiseksi, sopimaan meidän kotiin paremmin. Päällisen ompelin myös uuden.